Pohjoisten maakuntien kyläyhdistysten riippumaton verkkolehti

Aatteellinen kylätoiminta kylien kehittymisen perustana

Ideointia Innovaatioleirillä Sopentuvalla Kajaanissa syksyllä 2013. Alhaalla Risto Räppääjä Teppanakeskuksella Kajaanissa kesällä 2014.

Yhteisöllisyydellä ei ole yhtä selkeää määritelmää. Kyläyhdistysten näkökulmasta keskeisinä elementteinä pidetään kansalaisten osallistumista, tasavertaisuutta toimijoiden kesken, erilaisuuden hyväksymistä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, sosiaalista vastuuta, luottamusta, tahtoa toimia yhdessä ja usein kotiseutuhenkeä, jossa kylä ei ole pelkkä nukkumapaikka vaan asuinseutu, jonka eteen ollaan valmiita tekemään työtä. Yhteisöllisyys myös muuttaa muotoaan vuosien saatossa.

 

Kylien yhteisöllisyyden taustalla on historiallinen tapa toimia yhdessä. Totuttiin tekemään itse, kun muutoin monia palveluita ei saatu järjestymään. Perustettiin erilaista osuuskuntia sekä järjestöjä, joiden avulla kylien asukkaat omatoimisesti tuottivat palveluita. Esimerkkinä näistä ovat tiekunnat, kauppa-, sähkö-, puhelin- ja vesiosuuskunnat.

 

Kylätoiminta on aina perustunut vahvaan aatteelliseen talkootyöhön, jossa toisesta huolehtiminen, luottamus ja sosiaalinen vastuu ovat olleet toiminnassa leimaa-antavia. 1960-luvulta lähtien yhteisöllisyyden ja alueiden kehittämisen ylläpitämiseksi käynnistettiin uudentyyppisiä, verkostomaisesti toimivia ja toiminnaltaan laaja-alaisia kylätoimikuntia ja myöhemmin rekisteröityjä kyläyhdistyksiä.

 

Merkittävin menetelmä kylätoiminnan kehittämisessä on yhteissuunnittelu, jossa alueen asukkaat, kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt yhdessä tasavertaisesti rakentavat alueen kehittämissuunnitelmia sekä sitoutuvat niiden toteuttamiseen. Yhteissuunnittelu on muuttunut vuosien myötä suoraviivaisemmaksi kyläsuunnitteluksi, jossa samoihin kansiin laitetaan kylän yhteinen tahtotila palvelujen ja eri toimintojen toteuttamiseksi.

 

Toiminta on vuosien myötä kehittynyt moderniksi verkostotyöksi, jossa toiminta perustuu palkatun ja vapaaehtoistoiminnan yhteistyöhön. Monet yhdistykset ovat kehittäneet verkostomaista liiketoimintaa perustamalla omia yrityksiä tai lähteneet osakkaaksi eri yrityksiin. Tämä on uudentyyppistä varainhankintaa. Yhteisöt tuottavat hyviä palveluita eri kohderyhmille ja saatu tulos käytetään lyhentämättömänä kylien hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

 

Aina on kuitenkin muistettava, että aatteellisen kylätoiminnan perustana on vapaaehtoistyö. Se on peruskallio, joka antaa voimia toiminnalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Aatteellinen kylätoiminta on perustana kehittämistyölle, jossa hyödynnetään monipuolisesti eri rahoitusmahdollisuuksia ja monipuolisia verkostoja.

 

Kylätoiminnan tulee myös pystyä muuttumaan, varsinkin tässä ajassa, jossa suomalainen kylätoiminta kohtaa sekä uusia haasteita että mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia tulee olemaan kylätoiminnan aatteellisuuden syventämisessä, verkostomaisessa ja kansainvälisessä toiminnassa sekä uusissa sisällöissä, osaamisissa ja toimintamalleissa. Tuloksena tulemme näkemään kylien kehittymisen vetovoimaisiksi ja halutuiksi yhteisöiksi.